Vietimme viisi päivää Sametin saarella, josta taisikin olla jo puhetta. Saari oli kyllä yksi paratiisi maan päällä. Bungalovilta oli merinköala ja white sand rannalle reilu 10 metriä. Ah, rannalla sitten nukuin univelkoja pois ja yhdessä nautittiin Thaimaan auringosta, kirkkaasta merivedestä ja rauhallisesta rannasta. Bangkokin lentokentän sulkeminen on vaikuttanut huomattavasti turistien määrään ja paikalliset yrittäjät ovat kyllä todella pettyneitä. Meidän kannalta tietty toisaalta oli mukavaa, kun sai olla ihan rauhassa. Käytiin pariin kertaan snorklaamassa ja nähtiin vaikka mitä. Erilaisia koralleja kaikissa upeissa väreissään ja mielettömiä kaloja, joiden kanssa pulikoimme. Illat köllöteltiin rannalla paikallisilla kirvestyynyillä ja lyötiin korttia. Sinne saarelle olisi voinut helposti unohtua pidemmäksikin aikaa!
Torstai-iltana palattiin sitten Bangkokiin. Olin sopinut Lahden tyttöjen kanssa että mennään perjantaina kuuluisalle tiikeritemppelille. Bangkokista ajaa sinne autolla 2,5 tunnissa. Tytöt olivat varanneet meille travel agencylta sellaisen päivämatkan, johon kuului vierailu floating marketissa, käärmefarmilla ja tiikeritemppelillä. Reissu alkoi tyttöjen hotellilta aamulla seitsemältä joten minä lähdin kirkolta liikenteeseen jo ennen kuutta aamulla. Oli kyllä upea päivä. Kohokohtana kyllä ehdottomasti se että sai silitellä tiikereitä ja minä pääsin taluttamaan yhtä pentua. Aivan mieletöntä!
Lauantaipäivä kuluikin sitten shoppaillessa. Voi veljet millaiset shoppailumahdollisuudet täällä onkaan. Tyttöjen kanssa puhuttiinkin, että ehkä ihan hyvä, että ei olla asuttu täällä kolmea kuukautta, sillä meidänhän ois kaikki rahat loppu ja kaikki nurkat täynnä tavaraa. Viimehetken tuliaisia itselle ja muille tuli hankittua kyllä varmasti tarpeeksi:) Täällä kehittyneessä wanna be länkkärimaassa vasta huomaa kuinka landella sitä onkaan syksyn asustellut. Välillä täällä tulee fiilis, että ei vitsit, meillä ei ollu Huessa mäkkiä, leffateatteria eikä minkään länkkärivaltakunnan vaatekauppoja, että mistä kaikesta sitä onkaan jääny paitsi. Mutta toisaalta lämmöllä muistelee kaikkea sitä mitä Vietnamissa teki ja koki. Ehkä just sen takia päästiinkin tekemään kaikkia siistejä juttuja, kun ei edes ollu vaihtoehtoa viettää aikaa niinkuin länkkärit yleensä.
Nyt nuggumaan. Kello lähentelee pian yhtä yöllä. Huomenaamulla kirkkoon, on muuten tasan kolme kuukautta kun kävin viimeksi kirkossa, ja oli muuten sillonkin thain kielinen setti Bangkokissa kun tulin tänne.
Ajattelin, että tämä teksti ei kyllä saa jäädä viimeiseksi. Kirjoitan vielä Suomestakin blogin reissuun liittyen. Jos vaikka vielä muistelis juttuja, jotka eivät ole vielä tänne päätyneet. Ja toisaalta ajattelin, että voisi olla mukava kirjoittaa juttuja kulttuurishokista, joka varmaan iskee kun pääsee suomeen. Tiedän jo nyt, etten ole valmistautunut suomeen paluuseen tarpeeksi ja takaisin tulo ei tule olemaan helppoa.
Käykää muuten lukemassa noita blogeja mun linkkilistasta. Kaikki ollaan kirjoitettu blogia omasta näkökulmasta ja musta ne jotenkin täydentävät toisiaan. Tytöt varsinkin on muistanu joka kerta kirjottaa jotain juttuja mitkä mä oon jo totaalisesti unohtanu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti