ylösnousemus

No niin, oltiinhan tässä jo kaks viikkoo pysyttykin terveenä. Viime yönä heräsin kuitenkin yhden aikaan ihan jäätävän pahaan oloon ja 30 sekuntia siitä lensi laatta niin että ihmettelin, että kuinka paljon sitä voi ihminen oksentaakaan. No, palasin sänkyyn olo vähän helpottuneena ja sain unen päästäkin kiinni kunnes parin tunnin päästä heräsin uudestaan, ja sama kuvio tapahtui toistamiseen. Olo oli kutakuinki heikko kun viiden aikaan tapahtui tämä kolmas ylösnousemus ja oksensin pelkkää vettä, jota olin vähän yrittänyt juoda. No päätin käydä jälleen nukkumaan mutta kadulla alkoi jotkut aivan järkyttävät bileet. Sellaista isoa rumpua hakattiin seuraavat neljä tuntia niin, ettei siinä metelissä juuri pystynyt nukkumaan. En tiedä yhtään mistä tossa rumpuhässäkässä oli kyse, mutta saleen jotain noiden buddhalaisten hömpötyksiä. Oksentelun loputtua luulin, ettei mussa ole enää mitään jäljellä, mutta kyllä vaan oli. Aamun aikana ripuloin muutamaan kertaan niin, että nyt viimeistään olo on vähintäänkin tyhjä. No, imodiumia naamaan, äiti, montako niitä pitikään ottaa? hehe. No, vedin vähän fiiliksellä...

Olin sopinu kymmeneksi treffit ystävämme Damin kanssa, jotka sitten yritin perua. Kotipuhelimesta vastasi sisko, jonka synttäreille meidät oli tänään kutsuttu. Kerroin asian ja hän sanoi että Dam soittaa mulle takaisin kohta. Niin sitten soittikin ja peruimme treffit. Soitin myös lahden tytöille ja heillä oli ollut yhtä rauhaton yö kuin mullakin. Ruoasta ollaan siis sairastuttu, todennäköisesti siitä kun lauantaina oltiin yhdessä tosi paskasessa raflassa syömässä missä juoksenteli ihan hirvee possurotta lattialla. (Oon alkanu kutsuun kaikkia tollasia paikallisen kissan kokosia rottia possurotiks) Tai sitten se voi olla siitä häiden kanasta, jossa oli vielä nahka ja muutama höyhenkin jäljellä:D silloin sitä vielä naurettiin, sanoinkin että nyt vasta tiedän mistä tulee sanonta kun iho on kanan lihalla... No joka tapauksessa kaikki neljä ollaan nyt ihan hapoilla, minä itseasiassa varmaan parhaimmassa kunnossa. Damin kanssa oli siis peruttu treffit, mutta silti hän koputtaa kohta ovellani. Mulle jäi vähän epäselväks, että eikö hän ymmärtäny, ettei ovi tulla, koska oli kyllä tajunnu että ollaan kipeitä. Damin mukaan näytin hyvältä, muut tytöt olivat kuulemma ihan hajalla.

No siinä sitten tunnin verran hengailtiin, oli ihana jutella. Alkuperäisen suunnitelman lukaan laitettiin myös Damin feisbuukprofiiliin kuva mun koneelta. Vähän se muuten repes kun kirjotin sen nimeks Dam johonkin. Se kirjoitetaan siis kai Tram oikeesti ja Dam tarkoittaa Vietnamiksi seksiä. Se vannotti, ettei saada mihinkään julkisesti vietnamissa kirjoittaa niin... hehe.

Nyt olo on ihan kohtalainen. Mari toi mulle vähän ruokaa ja banaani on ainakin toistaseks pysyny sisällä. Mun reissusuunnitelmat kyllä kaatu tähän tautiin ihan totaalisesti. Oksettaa jo ajatuskin bussissa istumisesta. Ehkä tää oli johdatusta, vaikka musta kyllä vähän hyvän maun vastasta... Miika ja Mari on näillänäkymin lähdössä lomalle yhteen toieen kaupunkiin Vietnamista. Jos mun olo yhtään sallii pyöräilen kohta sen Damin siskon synttäreille, varon kyllä syömästä mitään! Muuten pitää ottaa vaan iisisti ja pysytellä täällä kämpässä:)

Onkohan tää teksti ihan julkaisemiskelpoinen, kaikkia varmaan kiinnostaa sikana mun elimistön toiminta. Noh, pidän teidät silti ajantasalla!